Rokotukset

Rokotettaessa lemmikin elimistö muodostaa itse vasta-aineita rokotteen sisältämille taudinaiheuttajille. Siksi rokotteet eivät anna välitöntä suojaa sairauksia vastaan. On tärkeää, että lemmikki on rokotushetkellä terve ja sisäloiset häädetty, jotta puolustusjärjestelmällä on parhaat edellytykset vasta-aineiden muodostamiseen ja rokotteelle saadaan paras vaste. Pennuille sisäloishäätö on hyvä tehdä noin 2 viikkoa, mutta vähintään 10 päivää ennen rokotusta.

Rokotteiden haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Rokotteet voivat aiheuttaa mm. itsestään ohimenevää kuumetta, väsymystä, pahoinvointia tai paikallisia ihoreaktioita pistoalueelle. Myös kuonon alueen turvotusta voi esiintyä. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä.

Pennut saavat emoltaan vasta-aineita tartuntatauteja vastaan jo kohdussa ja ternimaidossa, mutta emolta saatu suoja heikkenee pentujen varttuessa. Rokotuksilla pentujen oma puolustusjärjestelmä saadaan muodostamaan pidempiaikainen suoja tarttuvia tauteja vastaan. Suomessa koiria rokotetaan säännöllisesti raivotautia, penikkatautia, parvovirusta, kennelyskää ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. Kissojen rokotusohjelmaan sisältyy raivotaudin lisäksi kissanuhat (rinotrakeiitti ja calicivirukset), sekä kissarutto.

Kissan- ja koiranpennut rokotetaan ensimmäisen kerran 12 viikon iässä. Tehosterokote annetaan 16 viikon iässä. Siitä seuraavat rokotukset tulevat vuoden kuluttua (tässä on valmistekohtaisia eroja) ja sen jälkeen aina kolmen vuoden välein. Poikkeustapauksissa, joissa pennut eivät ole saaneet emoltaan vasta-aineita (esimerkiksi emoa ei ole rokotettu), aloitetaan rokotusohjelma jo aikaisemmin 6-8 viikon ikäisenä. Tämä rokotus on ylimääräinen ja rokotukset annetaan edelleen 12- ja 16-viikkoisena.

Koirien yhdistelmärokote antaa kennelyskää vastaan vain vuoden suojan. Siksi koirille, jotka käyvät paljon näyttelyissä tms. tapahtumissa suositellaan annettavan sieraimeen annettava kennelyskärokote erikseen vuoden välein.

Huomioitavaa on, että näyttelyiden rokotusvaatimukset voivat poiketa rokotusohjelmasta. Ulkomaisten näyttelyiden rokotusvaatimukset voivat myös poiketa kotimaan näyttelyiden vaatimuksista. Ulkomaille matkustavien lemmikkien rokotustarve kannattaa aina varmistaa hyvissä ajoin määränpäämaan edustustosta.

Koiran herpesvirus on maailmanlaajuisesti esiintyvä sairaus, joka on herkästi tarttuva. Kerran tartunnan saanut koira kantaa virusta koko loppuelämänsä ajan. Tartuntaa on vaikea havaita aikuisessa koirassa, sillä se voi olla pitkiä aikoja oireeton. Virus aktivoituu stressitilojen (esim. tiineys) yhteydessä tai jos koiraa hoidetaan immuunipuolustusta heikentävällä lääkityksellä. Akuutissa vaiheessa herpesinfektio voi aiheuttaa haavaumia tai rakkuloita limakalvoilla sukupuolielimissä ja ylähengitysteissä. Aikuisille koirille tartunta ei ole vaarallinen, mutta vastasyntyneille pennuille hengenvaarallinen.

Herpesvirus tarttuu suorassa kosketuksessa sairaan yksilön kanssa tai ylähengitysteiden eritteiden välityksellä koirien nuuskiessa ja nuollessa toisiaan. Pennut saavat tartunnan joko istukan kautta, synnytyskanavassa tai eritteiden välityksellä synnytyksen jälkeen. Virus voi aiheuttaa keskenmenoa, pentujen alikehittyneisyyttä, sekä kohtu- ja pentukuolemia. Pentue saadaan suojattua herpesinfektiolta emolle annettavalla rokotteella. Herpesrokote annetaan kaksi kertaa jokaisen tiineyden aikana, ensimmäisen kerran 7-10 vuorokauden kuluttua astumisesta ja toisen kerran 1-2 viikkoa ennen synnytystä. Narttu siirtää immuniteetin vastasyntyneisiin pentuihin ternimaidon kautta.